Kokemuksiani media oppilaana
Muistan kuinka ala-asteella meillä oli sanomalehti päiviä ja/tai muita sellaisia... ihmeteltiin miks täällä on noin paljon lehtiä kunnes selvisi et meidän oli tarkoitus lukea/tutkia niitä :) muistan myös kuinka teimme (useammankin kerran?) tehtävän, jonka Timokin mainitsi viime maanantain luennolla, jossa oli leikattu kuva sanomalehdestä ja liimattu se tyhjälle paperille sekä sitten sitä piti jatkaa. Mitä kuvan ulkopuolella tapahtuu? Muistan tykänneeni tehtävästä paljon ja taisin harrastaa sitä kotonakin jonkun kerran, mutta en tajunnut se olleen madiakasvatusta!
Ylä-asteella muistan käyneeni jonkinlaisen kymmensormijärjestelmä kurssin, jossa nimenomaan opeteltiin käyttämään tietokoneen näppäimistöllä kymmensormijärjestelmää. Olen todella monesti miettinyt miten paljon siitä onkaan ollut hyötyä! Vaikka en nykyään käytä sitä ehkä täysin sellaisena kuin se silloin opeteltiin niin tuskin ilman tuota kurssia kirjoittaisin näin nopeasti, muokatulla omalla kymmensormijärjestelmälläni :) muistan jopa, että ne pienet viivat (minun näppäimistössä ainakin j:n ja f:n kohdalla) ovat tarkoitettu etusormille... mut en kyl taida niissä niitä ainakaan nykyään ainakaan koko aikaa pitää... Lukiossakin muistan käyneeni jonkun atk:n peruskurssin (?), mutta muistan myös et tarvitsin melki koko ajan jonkun apua...
Lukion jälkeen pidin pari välivuotta, jolloin ei ainakaan merkittävästi nämä tietokonetaitoni kehittyneet... mutta kun yliopistoon pääsin niin huhhuh sitä määrää mitä pitääkin tehdä tietokoneella ja netissä! Kyllä koulu ja lukio aikoinakin jotain esitelmiä yms. tehtiin koneella, mut nykyään on opetusohjelmat, nettiopsut, moodle, luentokalvot... Ainakin nykyään todella paljon kuluu aikaa netissä kun olen Nurinan nettivastaavakin tämän vuoden. En kyllä olisi uskonut et nettisivuja joskus päivittelisin, tehdähän niitä en edellenkään osaa enkä muutenkaan kuin ihan perustason juttuja päivittää, mutta kumminkin! Pienessä ainejärjestössämme sekin on suurta! :)
Ei taidettu vielä yläasteellakaan hakea paljoa tietoa netistä... ensimmäisen kännykkäni taisin saada seiskaluokalla vai olikohan se kasilla...? hmm... varmaan ainut median osa-alue joka on vuosien kertyessä vähentynyt elämässäni on tv:n katselu kun muutin pari vuotta sitten pois kotoa niin minulla ei ole sitä ollut... sitä pidän kyllä hyvänä puolena :) en ole koskaan lukenut paljon lehtiäkään... mutta muistan miten lukiossa äidinkielen opettaja osasi perustella hyvin mitä hyötyä on lehtien lukemisesta esim. että oma kirjoittamisen taito kehittyy kun lukee paljon muiden kirjoittamaa. Tämä sai minut hieman lisäämään lehtien lukua, koska vaadittiinhan lukiossa aineissakin enempi kuin aiemmin.
Itse kokeilemalla, ainakin nettimediasta olen oppinut todella paljon, muuten suurin osa saamastani ks. kasvatuksesta on tullut koulujen kautta. Kotonani kun ei mitään suuria media ihmisiä olla... tv ja eri lehtiä sieltä kyllä löytyy mutta esimerkiksi äitini on vasta viime vuosina opetellut tietokoneen käyttöä (jossa vieläkin aina välillä häntä auta).
Mielestäni tuo Sirkku Kotilaisen artikkeli Mediakasvatusta nuorisotyössä on mielenkiintoinen. Siinä kerrotaan mm. miten nuoria on tuettu erilaisilla projekteilla oppimaan toimitustyötä ja vaikuttamaan asenteisiin heitä kohtaan (Kotilainen, s.153-154). Sosiokulttuurisen näkökulman tavoitteena on tukea nuorten toimijuutta ja luodan sosiaalisia tiloja, joissa nuoret voivat rakentaa identiteettiään (Kotilainen, s.151.) Nämä ovat yleisestikin hyviä nuorisotyön tavoitteita. Media luo monenlaisia mahdollisuuksia niin kouluun kuin nuorisotyöhönkin ja siksipä itsekin olen tällä kurssilla voidakseni oppia mitä kaikkia mahdollisuuksia media avaakaan tulevaan ammattiini lasten ja nuorten parissa :)
Lähde: Kynäslahti, Kupiainen & Lehtonen (toim.): Näkökulmia mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007. http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-1-4.pdf
Sain myös ensimmäisen kännykkäni vasta yläasteella. Mietinkin, että miten varhainen kännykänkäytön alkamisikä vaikuttaa nykyajan lapsiin. Ainakin jatkuva tavoitettavissa olo luo toisaalta turvaa, mutta toisaalta saattaa sitten häiritäkin ainakin koulussa.
VastaaPoistaniinpä, totta, olen samaa mieltä. Eikä lapset välttämättä osaa/muista käyttää kaikkia toimintoja, joista olis hyötyä...
VastaaPoista