On hyvä pysyä
sosiaalisen median kehityksen perässä, jos haluaa pärjätä tässä
yhä enenevässä määrin medioituvassa yhteiskunnassa.
Elinikäisestä opiskelijasta tulee usein mieleen keski-ikäinen tai
ikääntyneempi ihminen, sillä oppivelvollisuus velvoittaa lapset ja
nuoret oppimaan, mutta vanhemmat ihmiset tekevät sen usein
vapaaehtoisesti. Kuitenkin tässä mielipidekirjoituksessa tarkoitan
elinikäisellä oppimisella kaikenikäisten ihmisten oppimista
(lapsista vanhuksiin). Puhuessani opiskelijoista en tarkoita
välttämättä tietynikäisiä tai tietyssä instituutiossa
opiskelevia, vaikka käyttämässäni lähteessä Korhonen puhuu
usein nimenomaan aikuisopiskelijoista yliopistossa. Sosiaaliseen
mediaan sisällytän kaikki internetin välityksellä toisten
ihmisten kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen mahdollistavat ohjelmat
ja nettisivut.
Yhteisöllisen
pedagogiikan avulla aikuisopiskelijan ammatillinen osaaminen tai
elämänkokemus voi rakentaa pohjaa aiemman osaamisen
rikastuttamiseen ja syventämiseen. Nuoremmilla opiskelijoilla taas
lähtökohta voi perustua oman elämän, sisältöjen, ajattelun ja
uusien oppimiskokemusten tietoiselle tarkastelulle. (Korhonen 2004,
176.) Aikuisopiskelijoille on apua opiskelussa työkokemuksesta,
jota heillä iästä riippuen saattaa olla paljonkin.
Yhteisöllisyys ja
rakentava sosiaalisuus syntyvät ihmisen persoonallisesta
kehittyneisyydestä. Yhteisöllisessä verkko-opiskelussa tarvitaan
ohjaajia ja tutoreita, jotka ohjaavat opiskelijoita aitoon dialogiin
ja argumentoituun keskusteluun sekä auttavat opiskelijan
persoonallista kasvuprosessia. (Korhonen 2004, 176-177.) Korhoseen
yhtyen aikuiset tarvitsevat ohjausta verkossa oppimiseen, mutta
paljon enemmän myös lapset ja nuoret tarvitsevat luotettavia
aikuisia, jotka opastavat heitä verkossa toimimiseen sekä myös
osallistuvat heidän keskusteluihinsa tarpeen vaatiessa.
Sosiaalisessa mediassa toimiminen vaatii sosiaalisten taitojen
lisäksi teknisiä taitoja, joiden opettamisessa tulisi huomioida
elinikäinen oppiminen ja näin järjestää monipuolisia
tarvittavien taitojen kartuttamista tukevia kursseja kaikilla
koulutusasteilla (peruskoulusta kansalaisopistoihin).
Yhteisöllisen ja jaetun
tietämyksen rakentamisessa on syytä miettiä, miten
ryhmätyöskentelyssä ja verkossa tapahtuvassa keskustelussa
päästään todelliseen dialogiin ja yhteisymmärrykseen.
Opiskelijoiden mukaan tässä ei aina onnistuta. Oleellista olisi
pelisääntöjen luominen dialogia tukemaan sekä yhteisöllisyyttä
auttavan ilmapiirin synnyttäminen, joka on haasteellista
verkkotyöskentelyssä. Tämä edellyttää keskusteluryhmien
seuraamista ja tukemista, sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen
pysymisestä pitää huolehtia. Onnistunut dialogi sisältäen
erilaisten näkemysten vertailua, auttaa aikuisopiskelijan
tavoitteellista ja reflektoivaa asiantuntijuuden kehittymistä.
(Korhonen 2004, 175-176.) Sosiaalinen media sisältää erilaisia
oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat keskustella
keskenään mielipiteistään, käsityksistään tai muista
opiskeluun liittyvistä asioista. Näitä voidaan käyttää myös
eri-ikäisillä oppijoilla, kuten esimerkiksi Tampereen yliopistossa
on käytössä Moodle -oppimisympäristö. Nämä ovat hyvä tapa
oppia sekä ne helpottavat keskusteluiden toteuttamista, kun
opiskelijoiden ei tarvitse olla samaan aikaan samassa fyysisessä
tilassa vaan he voivat olla fyysisesti etäälläkin toisistaan.
Toisten mielipiteitä lukiessa tai kuunnellessa voi omat ajatukset
muuttua tai syventyä ja näin tapahtua oppimista. Ohjaajan tai
opettajan olisi kuitenkin hyvä seurata keskustelua ja puuttua siihen
tarvittaessa, jotta se olisi oppimisen kannalta tarpeeksi syvällistä
niin kuin Korhonenkin totesi.
Elinikäinen oppiminen
sosiaalisessa mediassa on positiivinen asia. Median kehittyessä koko
ajan luo se myö uusia ja oppimista helpottavia mahdollisuuksia
oppia. Erityisesti sosiaalisen median huomioiminen eri
instituutioiden opetuksen järjestämisessä auttaa opiskelijoita
omaksumaan tarvittavia sosiaalisia sekä muita oppimista
mahdollistavia taitoja samalla opettaen myös vaadittavia opittavia
asioita.
Lähde: Korhonen, V.
2004. Aikuisopiskelijana verkossa – orientaatiot oppimiseen ja
asiantuntijuuden rakentaminen verkko-opiskelussa. Teoksessa V.
Korhonen (toim.) Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka. Tampere:
Tampere University Press, 155—180.
